Fredrika-vaimon alkuperäisessä reseptissä hillona oli omenaa. Ilman Wikipediaa en olisi tätäkään tiennyt. Menin kuitenkin perinteisen vadelmahilloisen Hellapoliisin reseptin mukaan. Joskus taannoin joululahjaksi saamani manteliliköörikin sai hieman vajentua kostukkeen muodossa. Hilloa tyrkkäsin torttujen keskelle jo ennen paistoa ja valmiiden päälle koristeeksi vielä lisää. Nämä tortut voi liittää muiden erikoisten torttujen joukkoon. Vuoat täytin piripintaan, koska yleensä tekemäni muffinsit eivät kohoa toivotulla tavalla. Ja eihän minulla ollut isoja vuokiakaan tarpeeksi. Nämä kohosivat ja levisivät sivusuuntaan, muffinssipellille onneksi. Maku ja koostumus sen sijaan oli onnistunut, olivat todella muhevia ja kosteita.

Runebergin tortut

200 g margariinia tai voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
0,5 dl jauhettuja manteleita
1 dl korppujauhoja tai piparkakkumuruja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
17 tippaa karvasmanteliaromia (en laittanut)
  
kostutukseen
0,5 dl vettä
2 rkl mantelilikööriä
0,5 rkl sokeria
  
koristeeksi (ja torttujen keskelle ennen paistoa)
vadelmahilloa/marmeladia ja tomusokeri-vesi tahnaa

Vatkaa pehmeä rasva ja sokerit vaahdoksi, lisää munat yksitellen vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet yhdessä maidon kanssa, lisää lopuksi karvasmanteliöljy/-aromi. Laita taikina voideltuihin metallisiin vuokiin tai muffinivuokiin. Paista 175 asteessa uunin alatasolla n. puoli tuntia. Kumoa tortut, mikäli paistoit ne metallivuoassa. Kostuta, laita keskelle vadelmahilloa ja pyöräytä hillosilmän ympärille tomusokeri-vesi-tahnaa.

Monissa ohjeissa on paljon pienempi määrä karvasmanteliaromia, tällä määrällä tuli ihanan meheviä torttuja. Karvasmanteliöljy on todennäköisesti tujumpaa tavaraa, joten sitä kannattaa käyttää varovaisemmin.