Pitkästä aikaa pääsi mökille. Ohjelmassa oli pääasiassa haravointia, takan lämmitystä ja ruoanlaittoa. Ja tietysti glögikauden avaus! Hehku on suosikkini (Stroh:lla tai ilman), mutta eipä sitä vielä kaupoista löytynyt. Marlin punaista glögiä siis lämmiteltiin. Taannoin testattiin myös Alkon tätin suosittelemaa lämmitettyä yhdistelmää: omenamehu+Becherovka. Reilun vuoden takaiselta Prahan reissulta on vielä jäljellä tuota likööriä joka on myös tosi hyvää paljaaltaan nautittuna. Tavallisesti en noin väkevistä välitä mutta kaneli, inkivääri ja monet muut mausteet tekevät tästä erityisen maistuvaa.

Sankot heiluen lähdettiin myös katsomaan josko karpaloita löytyisi. Koko suon löytäminen oli jo haaste. Koordinaattien antajassa vai saajassako vika? Metsässä harhailu tuotti kuitenkin tulosta kun eteen sattui vielä rouskuja. Kunhan jotain täytettä sankkoihin saadaan! Niistä valmistuikin sienimuhennosta.

Löytyihän se suokin viimein. Maa oli vieläkin jäässä vaikka oltiin puolen päivän paremmalla puolen. Löytyi ehkä 10 karpaloa. Joku oli kerennyt ensin..

Kiisseli saatiin kuitenkin aikaan toisen suon antimista.

Karpalokiisseli

1 l vettä
5 dl karpaloita
2 dl sokeria
4-5 rkl perunajauhoja + tilkka vettä

Kiehauta karpalot, mausta sokerilla. Lisää perunajauho-vesiseos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Anna pulpahtaa muutaman kerran. Kaada tarjoiluastiaan ja sokeroi pinta. Tarjoa kermavaahdon kanssa.