Koska Gdansk oli nopeasti nähty suunnistimme rautieasemalle, jonka tunnelissa oli aika herkullisia matkaeväitä tarjolla.. Junailimme itsemme Malborkiin ja suurensuureen 700-vuotiaaseen Malborkin linnaan. Tätäkin linnaa on useaan otteeseen uudelleenrakennettu sotien turmellusten jälkeen.

Turisteja ei liiemmin pörräillyt näin talvikautena joten saatiin rauhassa kuljeskella linnassa. Kummastusta herätti opasteiden puute. Sitten vain kokeilemaan jokaista ovea. Välillä joku aukesikin ja päästiin ihailemaan linnan saleja ja sieltä löydettyjä esineitä. "Oppaina" linnan huoneissa oli iäkkäitä naisia jotka värjöttelivät sähköpattereiden ja teekupposten äärellä. Tietenkään he eivät englantia osanneet (kuten ei kukaan muukaan hotellimme henkilökuntaa lukuunottamatta). Viittoivat vain oikeaa ovea lähtöä tehdessämme ja pospottivat puolaa. Hienoista puitteista ja linnan historiasta olisi jäänyt enemmän käteen jos infotauluja olisi tekstitetty englanniksi.

Yhtenä päivänä tiemme vei Galerya Baltyckan kautta Sopotiin. Ensimmäiseksi etsittiin ruokapaikka joka parin peripuolalaisen vaihtoehdon jälkeen oli vaihtunut Texas-henkiseen Stariin.

Alkuun wingsejä, pääruoaksi Juusto & herkkusieni- kanaa ja Burbon-ribsejä. Ruoan saaminen pöytään kesti tooodeeella kauan eikä se kummoista ollut. Wingsien kastike oli hyvää kuten uuniperuna sekä Zywiec, jota odotellessa kului..

Sitten pääkohteeseemme Sopotissa eli euroopan pisimmälle Mololle (=laituri) ja pitkille hiekkarannoille. Kesällä rannat ovat täynnä auringonpalvojia ja lukuisat hotellit täyttyvät, onhan Sopot suosittu rantalomakohde Puolassa. Nyt rannan olivat valloittaneet joutsenet, lokit ja varikset.

Matkalla asemalle kuljettin hauskannäköisen Krzywy Domek-ostoskeskuksen ohi ja otettiin tietysti turistille pakollinen kuva albumiimme. Poikettiinpa vielä edesmenneen näyttelijä Klaus Kinskin synnyinkotiin tehdyssä baarissa Galerya Kinskyssä lämmittelemässä ennen junaan nousua.

Seuraavassa postauksessa keskitytään olennaiseen eli ruokaan.