Sain jo reilusti viime vuoden puolella tällaisen hienon tunnustuksen Pippurimyllyn Sannalta, KIITOKSET! Jotenkin lahjakkaasti kuitenkin unohdin vastata siihen. Haaste kuuluu näin:

Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta

1. Olen intohimoinen leipoja, mutten omista kaulinta. Siis sellaista oikeaa isoa. Lapsuudenkodista lähtivät kyllä mukaan piirakkakaulin ja pikkuruinen lastenkaulin. Näillä olen sitten pärjännyt. Ja ilmeisesti sen verran hyvin, ettei kaulinta ole tullut hankittua.

2. Nelisen vuotta sitten en juonut lainkaan viiniä ja olutkaan ei oikein toiminut. Nykyisen ruoanlaittokaverin kanssa olen oppinut pitämään molemmista. Jopa siinä määrin, että oluiden maistelusta on tullut harrastus ja uutuuksia käydään väijymässä. Vanhempieni suosikkiviini Melnik, jolle ennen irvistelin, on nyt mehua ja tykkään kaikkein täyteläisemmistä yksilöistä.

3. Harmikseni minua on rangaistu kala-allergialla. Myöskään muut merenherkut eivät sovellu. Olisin halunnut nuorempana kokiksi, mutta ymmärrettävästi tästä syystä se ei onnistunut. Lohen haju on mielestäni kamala, mutta esim. savustettu ahven tai siika näyttää NIIN herkulliselta. Lapsena olin syönyt kylässä jotain kalaruoan tähteitä ominpäin, vaikka muuten olin huono syömään. Luultavasti siis tykkäisin kalasta.

4. Tein vuosi sitten itse keittiöremontin. Uudet ovet, tasot ja välitilan valaisimet. Kaakelit irti ja alumiinilevyä tilalle. Kaameat kuluneet hana ja allaskin meni uusiksi. Lopputulokseen olen tyytyväinen. Ihmettelyjä olen saanut monelta, miten nainen voi tehdä keittiörempan itse (en siis ole mikään puuseppä tai vastaava). Netistä ohjeet ja tehdessä oppii.

5. Ruoanlaiton ohella tykkään puutarhanhoidosta sekä käsitöistä (ja tuossa ei ole mitään kaksimielistä ;)). Puutarhanhoito tapahtuu pikkuisella takapihallani, johon olen yrittänyt mahduttaa yrttipenkin, raparperia, kukkia ja pari omenapuutakin. Virkkaus, neulominen, ompeleminen (sain juuri oman ompelukoneen, eikä tarvitse enää lainata äidiltä) ja askartelu sujuu vaihtelevalla menestyksellä kausittaisesti inspiraation mukaan.

6. Edelliseen liittyen olen nopeasti kyllästyvää sorttia. Lankalaatikosta löytyy mm. päätä vaille valmis pehmopupu, puolikas virkattu sipulipussi ja monta paritonta lapasta (toinen samanlainen kun on niin tylsä neuloa). Tosin äiti toi äskettäin yhden unohtuneen todisteen joka osoittaa, että joskus kärsivällisyyttä on löytynyt. Nimittäin villapaidan, jonka olin kuulemma neulonut joskus 14 vuotiaana ihan itse alusta loppuun! Enpä olisi uskonut.

7. Juuri nyt unelmoin vanhasta pienestä mummonmökistä maalla, korvessa. Kriteerinä "pihalla voi olla alasti" vaikken nakuilua harrastakaan. Itse olisi sitä kiva remontoida, kaivella vanhoja pintoja esiin, löytää ehkä aarteitakin.. Seinille Kaipiaista ja Kronlundia, ihka oikeat lautalattiat, pönttöuunit.. Paistaa omatekemää ruisleipää leivinuunissa.. Kasvimaa, yrttejä, marjapensaita, omenapuita.. Rantasauna, laituri.. Ai olispa jo kesä!

Laitan tämän eteenpäin seuraaville blogeille:

 
Toivottavasti tästä ei tule 7 vuoden kirousta kun en keksinyt kuin 4 kohdetta, mutta otetaan riski.